Lukijat

perjantai 6. joulukuuta 2013

Työharjoittelussa.

Keskiviikkoilta klo 22.30. Sataa vettä, mutta niin vähän etten kastu. On pimeää kuin Suomessa marraskuussa (ei, ei nämä säätilat täällä niiin erilaiset ole). Kävelen pitkin yhtä niistä monista Seinen vastarannat yhdistävistä silloista. Vielä ehtii hyvin illan viimeisiin juniin. Niin, ja iPod taitaa soittaa vähän mitä sattuu, sulassa sovussa Jaarli Padingtonia, Incubusia ja Calogeroa. Meitsi palaa töistä kotiin.

En ole tainnut montaa sanaa lahjoittaa sille perimmäiselle tarkoitukselle, joka mut Pariisiin toi. Kauppakamarin arkea on katseltu nyt nelisen kuukautta, joten alkaa olla aika raottaa hieman verhoa meikäläisen arkiseen aherrukseen. En suinkaan päivät pitkät ihastele Pariisia, ulkoiluta itseäni ja maistele viinejä. Ja vaikka työ onkin ollut pääosin innostavaa, ei se jostain syystä ole tuntunut ensimmäiseltä asialta esille nostettavaksi. Tässä siis muutama poiminta siitä, mitä tämä reissu on antanut mun urakehitykselle ja ammatilliselle kasvulle.


Konferenssi kommunikoinnista ja kulttuurieroista.


Talousfoorumi.

Kauppakamarin puheenjohtaja ja projektivastaava. Dinner de Gala.


Pohjoismaiden nuorkauppakamareiden minigolf-turnaus.


Kauppakamarin Ranskan jaosto 90 v.










Tapahtumajärjestelyjen ohella pyöritän toimiston arkea ja markkinoin kauppakamaria, sen jäsenyyttä ja palveluita. Päivitän nettisivuja, hoidan yhteydenpidon jäseniin ja yhteistyötahoihin ja osallistun kamarin toimintojen ja ohjelman suunnitteluun.

Keskiviikkona olin jälleen palaamassa konferenssista. Riippuen siitä onko kyseessä "ison" kauppakamarin vai nuorkauppakamarin tapahtuma, nämä osuu usein virastoajan ulkopuolelle mikä tarkoittaa tietenkin pitkiä työpäiviä. Se ei haittaa eikä useimmiten tunnu työnteolta, vaan ennemmin verkostoitumiselta ja mukavalta illanvietolta. Okei, on näissä tilaisuuksissa usein tarjoilujakin. Tällä kertaa asiaa puheen pitämisestä ja vakuuttavasti yleisön edessä esiintymisestä. Aiheen esittelijänä Toastmasters, ympäri maailmaa toimiva organisaatio jonka kokoontumisissa kohdataan pelkonsa, pidetään puheita ja kehitytään esiintyjänä. Seuraa mainospuhe; Toastmasters -kerhoja on myös Suomessa ja muutaman kerran voi käyä tutustumassa ilmaiseksi. Mä olin ihan myyty illan esitelmän ja improharjoitusten jälkeen. Niin pelottavaa mutta niin hyödyllistä!

Ja ettei kuitenkaan nyt ihan arkiseksi menisi (okei, mä olen tosi ylpeä siitä mitä mun elämä täällä on ja epäsuomalaiseen tapaan yritän myös tuoda sen julki!), todettakoon että torstaina suuntana parturin ja mekko-ostosten kautta suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotto. Ihan työasioissa tämäkin keikka.

2 kommenttia:

  1. Oih, sinusta on tullut Neiti Ranskalainen ♥
    Joulun odotusta terveisin Leena Hml

    VastaaPoista
  2. Hihii, pikkuhiljaa pieni ranskatar tulee esiin :) Ihanaa joulua sinnekin <3!!

    VastaaPoista