Un voyage presque parfait

Kaikki lupaukset jälleennäkemisistä eivät tule koskaan toteutumaan, mutta viime viikonloppuna täyttyi ensimmäinen lupaus. Kävin Sveitsin Weggisissä tapaamassa Estheriä.

Ensimmäinen huomio; Saint-Etiennestä, Ranskasta Geneveen asti pääsee suht edullisesti, mutta jatkojuna Genevestä Lucerneen pyytää vähintäänkin tuplahintaa. Sveitisläinen tienaa hyvin mutta myös maksaa elintasostaan. Puheet sveitsiläisestä täsmällisyydestä ovat muuten vain stereotypia eikä suinkaan koko totuus. Ihme ja kumma mutta myös siellä voivat junat myöhastellä.

Aikaa ulkomailla oli tällä kertaa perjantai-illasta maanantaiaamuun. Myöhäisen junamatkan päälle ei perjantaihin mahtunut juuri kuin jälleennäkemisen nostattamaa hörskötystä ja nukkumaanmeno. Aamulla odottava, päivänvalon palajastama näky oli uskomaton. Perhe Bücherin ikkunat aukeavat suoraan vuorten ympäröimälle järvelle. Käppäily järven rannalla, leipien heittelyä, leikkipuistoa ja terassilla istuskelua. Shoppailua ja kokkailua. Illan päätteeksi youtube-karaokea ja kohti Lucernen yötä. Yökerhoon on vapaa pääsy, mutta kaksi vodkadrinkkiä ja vesilasi kustantaa päälle 30euroa. Tästä tuli halpa ilta! Rahaa ei nimittäin kulu, kun ei sitä raaski käyttää. Mutta ilta on kiva näinkin, musiikki on hyvää, sveitsiläiset ovat mukavia ja puhuvat huomattavasti parempaa englantia kuin naapurinsa ranskalaiset. Toisella puolella Sveitsiä olisin saanut käyttää ranskaa, mutta täl puol maata puhutaan sveitsinsaksaa, käsittämätöntä mielikuvituskieltä.

Sunnuntaina otamme (tai tosiasiassa juoksemme myöhässä ja ehdimme nippa nappa) veneen Lucerneen ja vietämme siellä iltapäivän. Ihanat näkymät järvelle, kesäkeli ja muutama kylmä juoma.

Juna-aseman kauppa myi kaikenmaailman kaljoja. Kyllä tuli kotoisa olo.

Weggis on pieni kylä Lucernen kupeessa. Sieltä löytyy kuitenkin kasapäin hotelleja ja paikka onkin turistien suosiossa. Brasilian futisjoukkue on kuulemma yöpynyt täällä jonkun turnauksen aikana ja visiitin jälkeen hotelli myi pelaajien käyttämiä lakanoita yms. Hmm, mitähän mieltä tuosta pitäisi olla. Tänne pitäisi palata kesällä, kun järvestä saisi nauttia vielä enemmän. Rannalta saa vuokrata polkuveneitä ja pyöriä (!) joilla poljetaan vedessä.

Maisemien lisäksi aivan kerrassaan hurmaavia ovat sveitsiläiset talot, jotka ovat kaikki keskenään erilaisia. Tahtoo tuollaisen piparkakkutalon järven rannalta!