Mä sen sijaan opin sitten kaikkea paljon muuta. Perjantaina hulppean Circle Suédoisin tiloihin after work -tilaisuuteen, kun ensinnä olin ollut aamusta kuuntelemassa Monsieur David Appiaa, ulkomaalaisten sijoitusten toimiston johtajaa. Kappas kun vaan talouskriiseistä huolimatta ulkolainen raha virtaa Ranskaan, eipä ne tilanteet aina niin synkkiä ole kuin uutisista voisi päätellä.
Lauantaina juhlittiin ystävän uutta työpaikkaa ja sain kunnian tulla kutsutuksi berbeeri-ravintolaan. Pohjois-afrikkalais-suomalaisessa seurueessa syötiin loistavaa ruokaa ja höpöteltiin niitä näitä. Samalla mä opin paljon lisää berbeerien ja arabien kulttuurista ja siitä kuinka ei, nämä eivät suinkaan ole samaa porukkaa vaikka se Suomeen asti siltä on mulle näyttänytkin. Kyllä on taas vähän ennakkoluuloja voitettu (oliko sellaisia?eikai, en myönnä ainakaan..) ja ymmärrystä jaettu. Mä olen viime aikoina jostain syystä kuullut paljonkin tuohon maailmankolkkaan liittyviä tarinoita. Mun host-perheeni on reissannut Pohjois-Afrikassa ja kertoo sieltä tarinoita, ja lisäksi tämä samainen onnekas uuden työpaikan omistaja on löytänyt itselleen miekkosen niiltä kulmilta, joten berbeerit ja arabit on viime aikoina raottanut verhoa kulttuuriinsa enemmänkin. Fascinating.
Sunnuntaina sen sijaan treffasin kaukaista sukua Suomesta (jotain lievitystä siihen sukujuhlien skippaamisen aiheuttamaan mökötykseen). Notre Damen visiitin jälkeen suunnattiin syömään Restaurant Chartieriin, joka olikin sitten jonkin sortin kultti. Romy Schneider on kuvannut siellä elokuvaa, jonka nimeä en löydä mistään. Mutta onpahan kuvannut, ja ravintola oli hieno! Sen jälkeen vielä Passyn hautausmaalle katsomaan iranilaisen Leila Pahlavin hautaa. Täysin uusi tuttavuus tämäkin Pahlavi, mutta muuttuupahan Iraninkin historia mielenkiintoisemmaksi kun kuulee tarinaa hautakiven juurella. Todettiinpa samalla että nämä suomalaisesta hautuumaasta jonnin verran poikkeavat kivirivit on melkoisia kauhuleffan kulisseja, ei kiitos yksin pimeällä pariisilaiselle kirkkomaalle!
Huomenna, oi huomenna on suuntana Stade de France ja Ranska-Suomi futista!!
Kiitos viehättävästä seurasta Sannu. Ja nämä sun blogis on niin kivoja. Elokuvan nimi on Passante du sans-souci, mitä sitten tarkoittaakaan. Kirjoitin myös oman matkablogin, en muista osoitetta, mutta löydät sen hakusanalla "marjap travel". Kyllä meillä on ikävä sinne Pariisin syksyyn ja Lotta tuleekin sinne sitten opiskelijavaihtoon ja työharjoitteluun.
VastaaPoistaKiitos leffavinkistä! Kaivan tuon käsiini. Ja kiitos myös teille kivasta seurasta, olipa kiva sunnuntai. Ja käyn kattomassa myös sun blogin :) hyvähyvä, jos Lotta sai kipinän tulla tänne takas! Ei voi kun suositella :) näkikö Tiina kummisiskokuvan?
VastaaPoistaTiina ei ole nähnyt vielä kuvianne, mulla on kameran kuvat laittamatta, mutta ehkäpä voisinkin hoitaa sen nyt kuntoon. Laitanko kuvat sullekin? Ja minne?
VastaaPoista