Lukijat

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Lohkaisuja

Lohkaisu=otos, osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Näyte, jonka nähtyään, luettuaan tai kuultuaan on saanut idean, mutta ei tiedä kaikkea.

Blogihiljaisuutta vietetty pari viikkoa. Ei tietoisesti, ei kai vain ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Ja toisaalta parhaat asiat ja hetket elämässä on usein pieniä ja ohuita. Tässä siis lohkaisuja parilta viime viikolta.

Viime perjantaina maleksin Pariisin katuja. On muutama kohde, jotka edelleen odottavat mun vierailua. Odottavat oikein malttamattomina. Centre Pompidou melkein pääsi jo siltä listalta pois, mutta vain melkein. Unohdin itseni Les Hallesin kauppakeskukseen. Ihania putiikkeja ja päämäärätöntä harhailua. Muutama mainitakseni; MUJI, josta sisustus-, meikkaus,- alusvaateasiat sekä lahjaideoita ihmisille joilla "on jo kaikkea", kohtuulliseen hintaan siis vähän erilaisia juttujuttuja. Nature et Découverte, jonka kirjojen, lelujen, rentoutustyynyjen, suklaiden, mausteiden...uumeniin voisi hukkua koko päiväksi. Vähän etnisen ja eettisen oloinen kauppa, ilman suitsukkeiden hajua (anteeksi, sanoinko hajua? tuoksua, tietenkin....). Tuntuu, että olen vähän osallistunut maailman pelastukseen koska tein täällä ostoksia.



Hetken heittäytymisestä intaannuin ostamaan etnistä musiikkia. Levyllinen arabialaista, toinen lattarirytmejä. Sanotaanko, että vaatii vielä jonkin verran sisäänajoa nämä rytmit. Tai sitten ne eivät vaan sovi kotisoittoon taustamusiikiksi.
Lauantaina oli tarkoitus opetella tekemään kuskusia pohjois-afrikkalaisten emäntien perinteiden mukaisesti. Niin siinä kuitenkin kävi, että kuskusit unohtui kauppaan. Mutta oli silti hyvä ateria ja hyvä ilta naisten kesken, annettakoon meille anteeksi että lihan ja kasvisten kanssa lisukkeena olikin...hmm....makaronia. Ei kerrota sitä kenellekään jonka perinteitä siinä saatettiin loukata, ruoka oli joka tapauksessa erinomaista ja seura myös!

Tällä viikolla sain vastaanottaa kaksi ihanaa Suomi-vierasta. Ai että meillä oli kivaa! Perinteiset nähtävyydet ja niitä ohuita ja harmi kyllä ohikiitäviä, hyviä hetkiä. Sitä ennen torstaina vähän Halloweenin juhlintaa. Sain kutsun tosi kivoihin kellarijuhliin, joissa illan tunnit muuttuivat aamun kajoksi, ripsiväri saattoi hieman rapista poskille, katossa oli diskopallo..

Vampyyri ja keiju




Tämä kuva oli pakko julkaista, koska neiti on oikein iloinen huomatessaan olevansa todella paljon äitin näköinen. Samat kasvot lähestulkoon, kuin siinä taulussa meidän seinällä.
Etanoita!

Uskoisko, äiti, että minä tilaan ravintolassa tomaatteja??
6€, kuuden euron, siis kuuden (!), teekuppi

Louvre, sataa vettä, tuulee





Kunnianosoitus Rautarouvalle

6 kommenttia:

  1. Wow, ihana keiju ja kuuden euron tee!

    Tuu jo kotiin ♥ meillä saa ilmaista teetä :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos <3
    Oli tuokin kokemus,, mutta mä niin tuun teille teelle kun tuun kotiin :)

    VastaaPoista
  3. Ps.ei ollut muuten edes täällä helppoa löytää parin tunnin aikataululla torstai-iltana naamiaisasua kohtuu pienellä budjetilla; en todellakaan halunnut ostaa kokonaista asua jota käytän kerran kun se ei mahdu mun mukana täältä pois plus että kaikki ihanimmat naamiaisasut myydään vaan lastenkoossa :D

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa!
    Pysy siellä vaan, mä laitan rahaa niin saat lisää kuuden euron teetä!
    Näytit kyllä äitiltäs, hauskaa :)
    Pus!
    -Maria

    VastaaPoista
  5. Oot kyllä uskomattomasti näköönen :) uskomatonta on nuo ruokakuvatkin.. etanoita ja tomaattia.. ootko tosiaan itselles tilannut?

    VastaaPoista
  6. Hihii, mahtavaa Maria! Mä tuun myös teille teelle, kun oon ensin hussannut kaikki rahani täällä ;)

    Kiitos! Etanat olikin itse asiassa tosi hyviä ja niihinkin päti näköjään vanha kunnon ennakkoluulo, eli siitä kun pääs yli ja lakkas ajattelemasta mitä syö niin ei mitään ongelmaa! Ja noilla tomaateilla mä yllätin itsenikin mutta jestas miten hyvää kun on vähän mozzarellaa, basilikaa ja suolaa kylkiäisenä :)

    VastaaPoista